Päivä horrosvaloissa
Lapsena nauroin mummolleni, joka uskoi mitä tahansa, jos asia oli ”seissyt lehdessä”. Mutta nykyään on epäiltävä kaikkea sitä mönjää, joka uutisina eteemme leviää. Media säntää yhtenä sopulina samojen muka uutisten perässä ja kilpailee siitä, kuka saa ensimmäisenä ankkansa nettiin. Lopputulos on humoristinen.
Niin kuin tapaus Harri Kahlos, 35-vuotias Ranuan kanttori. Turun Sanomien (15.4.) mukaan tämä tuntematon muusikko voitti tuntemattoman ranskalaisen pianokilpailun.
Uutisnälkäiset toimittajat nielaisivat turkulaisen koipireiden sellaisenaan ja niin päivän pläjäys levisi entistä arvovaltaisempana ja siis todempana kaikkialle. Ensin sen otti STT, sitten Yle uutiset ja lopulta kanttorin keikaus oli kaikissa lehdissä Helsingin Sanomista Kainuun Sanomiin.
Toisin kuin uutistoimittajat, lukijat hätkähtivät. Kansainvälisten kilpailujen yläikäraja on yleensä 30 vuotta. Onko Ranskassa kisa, joka onkin tarkoitettu keski-ikäisille? Kilpailuun oli kutsuttu 14 kilpailijaa - ja yksi kutsukirje oli päätynyt Ranuan kanttorille. Olisiko joku järjestäjistä osunut Kurun seurakuntatalolle, kun kanttori konsertoi siellä maaliskuussa?
Palkintosumma oli 30 000 euroa. Se on huima summa. Todella suuret pianokilpailut, kuten Van Cliburn, Tshaikovsky- ja Kuningatar Elisabeth –kilpailu, pystyvät jakamaan vain 20 000 euroa voittajalle.
Pidän Ranuan kanttorista. Elämässä on oltava leikkiä.
Jokaisessa tietosanakirjassakin on yksi keksitty hakusana. Otavan Isossa Musiikkitietosanakirjassa se on sivulla 680, jossa kerrotaan turkkilaisesta musiikkipedagogista nimeltä Metaf Üsic. Grove’s Music Dictionaryssa esitellään tanskalainen säveltäjä, jonka nimi tulee kahdesta Kööpenhaminan metroasemasta.
Media on interaktiivista. Jokainen voi tehdä itse oman uutisensa. Kaikkein hulluimmat jutut pääsevät Helsingin Sanomiin, Ylen uutisiin ja STT:n sähkeisiin.

Kommentoi 14 kommenttia