Listahitti
Suomen paras koulu on SYK, huonoin Kinnulan lukio. Tämä selviää listasta, jossa maan 417 päivälukiota on pantu järjestykseen ylioppilaskirjoitusten keskiarvon mukaan. Heleän oloisia tyttösiä on haastateltu esimerkkeinä SYK:n abiturienteista. He kehuvat opettajiaan kannustaviksi.
Tulosjohtaminen on osattu SYK:ssa jo kauan. Kun koulu saa mainetta ylioppilaskokeiden tuloksilla, se kerää oppilaikseen lapsia, joita kiinnostaa opiskelu ja menestys. Koska kouluun pyritään 9-vuotiaana, päätöksen tekevät vanhemmat. Sellaiset, jotka lukevat listoja parhaista kouluista.
Opettajiksi kouluun hakeutuvat joko kunnianhimoiset oppikirjan tekijät tai entiset sykkiläiset. He opettavat koulun perinteitä kunnioittaen eli tähdäten parhaaseen mahdolliseen menestykseen ylioppilaskirjoituksissa. Kas kun eivät saa bonuksia jokaisesta laudaturoppilaastaan.
Pääkaupunkiseudulla minua kiinnostaa SYK:ta enemmän Masalan lukio. Sen tämän kevään abiturientit pääsivät lukioon 6,5:n keskiarvolla. Tie läksyjä välttelevästä peruskoululaisesta ylioppilaaksi on hienompi saavutus kuin liito keskivertolaudaturiksi huippukoulun aallonharjalla.
Entäpä Suomen huonoin koulu, Kinnulan lukio. Edes SYK:n seitsemän laudaturin tytöt eivät tiedä, missä on Kinnula, koska sitä ei kysytä ylioppilaskokeissa. Mutta Kinnulassapa ei ole lukioon keskiarvorajaa. Kaikki otetaan sisään. Kenties Kinnulan ja Masalan kouluissa opettajien kannustava asenne on tärkeämpää kuin SYK:ssa.
Listat ovat typeriä. SYK ei ole Suomen paras lukio eikä Kinnula huonoin. On epäintellektuellia tehdä listoja intellektuelleista.
Vaikka Suomen myydyimpiä kaunokirjallisia teoksia on Kiroileva siili, sarjakuva ei muutu kaunokirjallisuudeksi. Eniten soitetut musiikkikappaleet eivät ole parhaita, eivät edes suosituimpia. Ostoslista kahlitsee kuluttajaa ja estää spontaanit hankinnat. Lattialistat ovat hankalia, ja yleensä ne pannaan paikoilleen vasta vähän ennen kuin itse remontoitu asunto myydään.
(Kirjoittaja on kirjoittanut SYK:sta ylioppilaaksi vuonna 1982 arvosanalla laudatur)
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
"Tie läksyjä välttelevästä peruskoululaisesta ylioppilaaksi on hienompi saavutus kuin liito keskivertolaudaturiksi huippukoulun aallonharjalla."
Eikä ole. Oppilaille asteikko on absoluuttinen.
Koulujen paremmuusvertailuissa pitää huomioida muutakin kuin absoluuttiset tulokset.
Vaan oikeudenmukaisuudesta, asiallisuudesta, kohtuudesta. Olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä, ollut jo vuosikymmenet:
http://omasana.fi/page.php?page_id=263&omasana_id=31769
Jos nämä listat ovat typeriä, niin saa tehdä paremman. Ei tarvita kovin paljoa journalistista kunnianhimoa, että saisi tehtyä listan, jossa on huomioitu lukion oppilasaines ja yo-tulokset.
"Ei tarvita kovin paljoa journalistista kunnianhimoa."
Toimitukset ovat pullollaan väkeä, jotka eivät kykene approbatur-tasoiseen tilastojen käsittelyyn. Ei tarvitsisi kuin kaataa tilasto-ohjelmaan peruskoulun opintomenetys ja katsoa lukoiden jalostusarvot siitä.
Menetelmä tarkentuisi myöhemmin, kun se alkaisi saada uskottavuutta ja OAJ sekä OPH alistuisivat siihen, että myös niiden aikaansaannoksia arvioitaisin yleisten periaatteiden mukaisesti.
Eivät listan kärkipään koulut mitään parhaita ole minunkaan mielestäni. Jos kouluun päästään vain yli yhdeksän keskiarvolla, todellista tunarointiahan olisi ellei sieltä tulisi myös hyviä ylioppilaita. Kysehän on vain tason ylläpidosta.
Minulta hatunnoston saavat ne koulut joihin mennään ilman karsintoja ja joissa leivotaan kuitenkin hyviäkin ylioppilaita.
..kirjoittaja on ilmeisen omahyväinen omasta taustastastaan.
On ensiarvoisen tärkeää minkälaiseen lukioon lapsesi laitat.
Jos lapsesi on erinomaisen hyvin menestynyt, miksi laittaisit hänet suomen huonoimpaan lukioon.?
Eli tuossa lukiossa ovat lapset joiden vanhemmat eivät erityisemmin seuraa lastensa opintomenestystä.
Kouluissa on huimia eroja. Toisissa kouluissa lapset ovat kuin suoraan eläintarhasta, kielenkäyttö on hirveää, sotketaan paikkoja, kukaan ei kiinnitä huomiota kotosalla käyttäytymiseen.Opettajat joutuvat ottamaan vastaan sitten tämänkaltaiset oppillaat, joilla ei ole koskaan ollut aikomustakaan lukea läksyjänsä.
Huonoon kouluun(keskiarvo määrittelee sen) ei pitäisi laittaa ollenkaan lapsia. Siinä vaiheessä kun huomataan, että keskiarvo on alle 7 on mentävä ammattikouluun, niitäkin on joka tyyppiselle nuorelle. Nyky maailmassa on oltava hyvä siinä, mitä ryhtyykin tekemään, muuten ei pärjää. Lukioihin pääsy pitäisi olla vaikeampaa, jotta turhanaaikaiset haihattelut loppuisivat.
Tarvitaan fiksuja ammattikoululaisia, palkat ovat usein paljon parempia ja työ mielenkiintoisempaa ja mahdollisuuksia täynnä, kuin se mihin nahjustyöhön nahjusylioppilas lopulta päsee. Toimistoon paperikori vahdiksi ja riitelemään naisten kanssa kahvinkeitoista jne.....
Miksi sitten kouluissa annetaan numeroita jos kouluja ei saa luokitella? miksi meitä luokitellaan joka paikassa kehdosta hautaan...?ylioppilas-merkkimiehethän saavat paljon hienommat hautapaikatr kuin me amistyypit...?
Kouluihin kauheat arvostelu kriteeri,opettajille todellakin bonusta jokaisesta l-oppilaasta jne..jne..Useat opettajat eivät jaksa enää uudistua, kun havaitsevat olevansa apinatarhassa työssä..
jos asut jossain peräkylässä ni et varmaan vie lastas helsinkiin lukioon sen takia ku se on paras? ajatteleppa vähä aivoillas jos niitä sattuu oleen..
Onpa Lindgren rohkea, entinen SYKiläinen vielä! Ui, ja laudatur.
Lindgerin vasemmistolaisessa tasapäistämisajattelussa piilee yksi yhteiskuntamme ongelmista. Kaikista pitäisi saada ylioppilaita ja maistereita, vaikka ei olisi kiinnostusta, kykyjä eikä ennen muuta töitä tulevaisuudessa. Meissä ihmisissä on lahjakkuuseroja, ei hyvä opettaja tee kenestäkään hyvää ylioppilasta, jos siihen ei ole oppilaalla itsellään halua.
Lukioiden päästörajat pitäisi nostaa vähintään 7,5:een joka puolella maata ja ohjata nuoria näin enemmän ammattikouluihin. Niihin olisikin panostettava resursseja opetukseen, laitteisiin ja yritysyhteistyöhön. Ammattiosaajista tässä maassa on pula, ei B:n ylioppilaista.
Sarjakuva ei tosiaankaan muutu kaunokirjallisuudeksi sitä vain siksi kutsumalla, eivätkä huonot tulokset hyviksi vain kuvittelemalla ne sellaiseksi. On hienoa, että meillä on kouluja, jotka vaalivat hienoja perinteitä ja tuottavat hyviä tuloksia. Kaikki kunnia tietysti maakuntienkin lukioille. Mutta veikkasin, että korkeatasoinen ammattikoulu toisi enemmän hyvää pikkupaikkakunnille kuin keskinkertainen lukio.
Lindgren on näitä "toimittajaintellektuelleja", jotka kyllä muistavat itse taustansa ja elitisminsä, mutta haluavat korottaa itseään vielä lisää - moraalisesti.
"Mutta veikkasin, että korkeatasoinen ammattikoulu toisi enemmän hyvää pikkupaikkakunnille kuin keskinkertainen lukio."
Tuo toivomus ei ole reaalimaailmasta. Jokainen kunta yrittää pitää lukion peruskoulun jatkona, mutta vain harvoille kunnille suodaan ammattiopetusta.
Peruskouluissa on jopa 1,5 -arvosanan eroja. Näin ollen peruskoulun päättötodistukset eivät ole vielä luotettava menetelmä. Yhdeksäsluokkalaisilla saisi olla valtakunnalliset peruskoululaiskirjoitukset, joilla tiedettäisiin, miten paljon peruskoulut vedättävät.
Todellisuudessa nykyään on vaikeampi päästä monille ammattikoulun linjoille kuin lukioon. Tilanne on siis kääntynyt sikäli nurinniskoin, että lukioon eivät välttämättä mene lahjakkaimmat tai motivoituneimmat vaan he, jotka eivät muualle (tai ainakaan haluammallensa linjalle) pääse.
Väärämieliset listat ovat HYVIÄ, koska ne loppujen lopuksi mediavoimaa saavuttaessaan PAKOTTAVAT opetusministerin ja opetushallituksen kehittämään parempia mittareita.
Olisi hyvä, jos lukioista tehtäisiin vuosikertomus, jossa toimitusjohtaja-rehtorit rankattaisiin lööpeissä siitä, miten ovat onnistuneet jalostamaan toivottomista 6,5 -keskiarvon peruskoululaisista cum laude approbaturin tasoisia ylioppilaita.
Lukioiden jalostusarvojen kehitys on kesken. Toisekseen pitäisi tutkia oppikirjat, koska osa oppikirjoista johtaa harhaan painottamalla opetussuunnitelmaa matematiikassa väärin.
Matemaattinen välinpitämättömyys kaikessa on humpuukihumanistien aikaansaannos.
Aivan looginen kehitysaskel on, että esimerkiksi vain yli 8,0:n keskiarvolla oppilaita ottavan lukion opettajien palkkaa alennetaan alle 6,0:n keskiarvolla oppilaita ottavan lukion opettajien palkkaa sopivan taulukon mukaan. Ja palkkaluokat kirjoitetaan uusiksi vastaamaan työn tuloksia bonuksineen.
Minäkin näin opiskeluaikoina opettajan hommia tehdessä, että vailla pätevyyttä oleva harrastelija voi saada oppilaat menestymään valtakunnallisessa kokeessa paremmin kuin muodollisesti erittäin pätevöitynyt opettaja.
Todellisilta taidoiltaan huonot opettajat saataisiin palkkauudistuksella vähitellen siirtymään muihin töihin ja oppilaat saisivat parempaa opetusta kautta maan.
http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Yo-kokeita+tarkastanut...
Pedersören sensoria epäillään Pietarsaaren lukion oppilaiden reaalikokeiden tulosten laskemisesta.
Minna Lindgren kirjoittaa tapansa mukaan asiaa. Oikea tapa vertailla lukioita olisi katsoa niiden tehokkuutta, siis sitä, kuinka hyvin kukin lukio hyödyntää käyttöönsä saamat panokset. SYK:n ja vastaavien menestys perustuu tosiaan paljolti siihen, että niissä sekä oppilas- että opettaja-aines ovat keskimääräistä selvästi parempia.
Lukioiden tehokkuutta edellä mainitusta näkökulmasta on muuten tutkittu takavuosina Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa VATT:ssa. Muistaakseni oli kuitenkin niin, ettei lukioiden paremmuusjärjestystä julkaistu nimilistan muodossa.
VATT:n lista ei ole varmaan sekään oikeudenmukainen, mutta pidemmälle harkittu kuin I-S:n lista. Itse asiassa olisi OPH:n tehtävä rankata lukiot, jotta niitä ylläpitävät kunnanvaltuutetut tietäisivät.
Tuo bonusidea oli aika hyvä. Sehän noudattelee hengeltään tarkoin nykymaailman tulosjohtamisarvomaailmaa. Antamalla opettajille bonuksia jokaisesta laudaturista, jonka heidän oppilaansa kyseisestä aineesta kirjoittavat, takaisi SYK:n paistattelun listan kärjessä vielä tulevaisuudessakin. Miksipä niitä perinteistä vaarantamaan, olen itsekin kirjoittanut kyseisestä opinahjosta, samoin kuin tämän verkkolehden omistaja.
Peruskoulujen opettajat nostavat tarkoituksellisesti peruskoulun päätötodistuksen arvosanoja, jotta oppilaat pääsisivät muka ns. hyvään kouluun? Mutta koulu, joka tekee 6.5 keskiarvolla lukioon tulleeta nuoresta ylioppilaan on minusta hyvä koulu. Pitää aina suhteuttaa tulokeskiarvo yo-arvosanoihin. Eli jos oppilaalla on todistuksessaan arvosana 10 tulleessaan lukioon ja kirjoittaa sitten laudaturin, niin eipä ole hääppöinen koulu. Eikä se tuottama lisäarvo.
Niin olen ollut 30v. lukion opettajana;)
SYK on absoluuttisella asteikolla paras koulu tuloksiltaan. Kysymys vain on se, onko sillä tiedolla muuta kuin kuriositeettiarvoa. Eipä juuri.
Tilasto on aika ongelmallinen siinä, että se ei kerro mitään kirjoittavasta aineksesta. Masalaan on päässyt 6,5:n keskiarvolla, mutta se ei kerro, onko kukaan tuolla keskiarvolla sisään päässyt kirjoittanut ylioppilaaksi.
Oikea tapa tilastoida asioita olisi tarkastella jokaisen kirjoittaneen oppilaan kohdalla puoltoäänten määrää ja peruskoulun päästötodistuksen keskiarvoa. Graafisesti asia saadaan helposti niin, että vaaka-akselille laitetaan peruskoulun päästötodistuksen keskiarvo ja pystyakselille puoltoäänet.
Kaikkein laiskimmillaan etsitään tuon pisteparven keskipiste ja käytetään sitä lukion mittarina. Hyvä lukio saa keskipisteen mahdollisimman ylös asteikolla. Lukiohan ei suoraan voi itse vaikuttaa sijaintiinsa vaaka-akselilla (=aines), mutta samasta aineksesta voi saada parempia tai huonompia tuloksia.
Pisteparveen voi toki sovittaa suoraa tai käyrää. Jos datat saisi webbipalveluun, niin visualisointiin on sen jälkeen monta menetelmää. Asiaa ei kuitenkaan voi yhdellä numerolla selvittää, ja siksi tämä nykyinen lista on niin huono kuin se on.
Matematiikan opettajat ovat keksineet, että arvostelemalla kunnolla alakanttiin pitkän matikan opiskelijat ja antamalla suunnilleen joka toiselle reput lukion kurssista, saadat heidät vaihtamaan lyhyen matikan opiskelijoiksi ja näin saadaan paremmat pisteet koululle ylioppilaskirjoitusten arvosanojen perusteella. Missäänhän ei vertailla ekojen kurssien numeraalisia arvosanoja...Olisi mielenkiintoista, jos joku toimittaja voisi sen tehdä...tai Opetushallitus...
Lukiossa opiskelevien oikeusturva vaarantuu jatko-opiskelumahdollisuuksien osalta mutta opettajien ego onneksi pönkittyy ja ehkä palkkakin. Näin ainakin eräässä O:lla alkavassa Helsingin koulussa.
Listasta käy ilmi, missä ovat Suomen parhaat opiskelijat. Eihän siinä mitään häpeämistä ole. Jos on tosi välkky, samanlaisessa seurassa on hauskempaa. Koulu voi olla hyvä vaikka opiskelijamateriaali ei lukioon sopisikaan - ja päinvastoin!
Itseasiassa tietoni mukaan SYK:n opettajat saavat parempaa palkkaa sen mukaan millaisia numeroita oppilaat saavat. Eli se ainakin motivoi heitä parantamaan oppilaiden tuloksia.
Ja SYK:kiin pääsee alemmalla keskiarvolla kuin Pääkaupunkiseudun muihin huippulukioihin( Ressuun, Norssiin, Viikin Norssiin). Suluissa oleviin päästäkseen pitää peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo olla vähintään 9, SYK:in kielilinjalle pääsee 8,5:sella kaikki muut paitsi A- Englannin lukijat joita on pieni vähemmistö (19 oppilasta tänä vuonna).
Eli kyllä se SYK:ki tekee keskiverto oppilaista huippuja, muissa huippulukioissa pidetään oppilaiden taso vain samana.
Ja mikä muu tarkoitus opettajilla on kuin saada oppilaat ylioppilaiksi mahdollisimman hyvillä arvosanoilla?
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 26 kommenttia